Miksi Happy Bosses?

Iver R. Tarp

– Koska Happy Management on avain johtamiseen – ja työtyytyväisyyteen, jota hyvät johtajat luovat…

Onko sinun työyhteisösi valmis ottamaan työtyytyväisyyden vakavasti? Palkitsemaan johtajia, joka luovat positiivista energiaa ja parantavat osallistumista ja työtyytyväisyyttä.

Työtyytyväisyys on hyvää bisnestä.

Työtyytyväisyys ei ole vain mukavaa – se on hyvää bisnestä. Monet johtajat eivät aseta työtyytyväisyyden myönteisiä seurauksia etusijalle. – Mutta ne, jotka tekevät niin, saavat aikaan erinomaisia tuloksia.

Emme aseta työtyytyväisyyttä etusijalle vain ideologisista syistä tai työyhteisön vuoksi. Tärkeintä on myönteinen synenergia, jota työtyytyväisyys saa aikaan.

Tyytyväiset työntekijät ovat tuottavampia, innovatiivisempia ja palveluhenkisempiä. Heillä on myös vähemmän sairauspoissaoloja ja he pysyvät yrityksessä pidempään.

Tie kestävään kehitykseen

Liian monet yritykset sietävät tai palkitsevat huonoja johtajia. São Paulossa Brasiliassa toimiva Semco tekee päinvastoin. Kaksi kertaa vuodessa kaikki Semcon 3 000 työntekijää arvoivat lähimmän esimiehensä pisteillä 0–100, ja tulokset julkistetaan koko yrityksessä.

Tulos: Huonot johtajat tulevat näkyviin ja heitä painostetaan kehittymään.

Jos yritys haluaa kestävää menestystä taloudellisesti epävarmassa maailmassa, jossa on korkeat vaatimukset tehokkuudelle ja innovatiivisuudelle, muuta tietä ei ole:

Johtajien on johdettava myönteisyydellä!

– Iver Tarp, Contea Assurance A/S:n toimitusjohtaja ja Happy Bosses -verkoston puheenjohtaja.

Työtyytyväisyys on ratkaiseva tekijä

Sanne Opstrup Wedel

Sanne Opstrup Wedel

Ulospäinsuuntautuneisuus, kyky ilmaista itseään selkeästi, kyky antaa hauskuudelle sijaa arjessa ja kyky olla läsnä ovat aineksia, jotka luovat työtyytyväisyyttä ja motivoivat työntekijöitä ja edesauttavat hyvien tulosten saavuttamista.

Näin toteaa John Birkmose-Andersen, joka toimii ketjupäällikkönä Expert Danmark A/S:n pääkonttorissa Søftenissa Aarhusissa.

Siksi hän on liittynyt Happy Bosses -verkostoon, joka on ammattilaisjohtajien verkosto johtajille, jotka tietävät, että työtyytyväisyys on paras tie hyviin tuloksiin.

“Iloisuus ei tarkoita kevyttä suhtautumista asioihin. Ei lainkaan. Kyse on myönteisestä ja rakentavasta johtamistyylistä, ilosta ja positiivisuudesta ihmissuhteissa ja kyvystä vaikuttaa ihmisiin läsnäolon kautta”, selittää John Birkmose-Andersen, joka toteuttaa myönteisen johtajuuden periaatetta muun muassa olemalla tapaamisissa sataprosenttisesti läsnä ja auttamalla työntekijöitä pois mukavuusalueeltaan, niin että nämä löytävät piilossa olevan potentiaalinsa.

”Pidän itseäni valmentajana, joka ottaa irti kaikki mahdollisen työntekijöiden potentiaalista kuuntelemalla, sanomalla kyllä tai ei myönteisellä tavalla, osoittamalla kunnioitusta ja sitoutumalla työntekijöihin”, toteaa John Birkmose-Andersen, joka sai koulutuksensa paikallisessa Expert-liikkeessä ja nousi liikkeenjohtajaksi 18 ½ -vuotiaana.

Se tarkoitti sitä, että hänen täytyi nuorena johtajana, selviytyäkseen tehtävästään, käyttää kykyjään saadakseen muut seuraamaan itseään.

”Siinä, että saa toiset seuraamaan itseään, on suureksi osaksi kyse positiivisesta johtamisesta”, toteaa John Birkmose-Andersen, joka on ilokseen löytänyt verkostosta toisia samoin ajattelevia, jotka uskovat, että henkilöstöresurssit ovat yrityksen tärkein voimavara.

“Monesti ajatellaan, ettei rahaa voi ansaita olemalla iloinen ja positiivinen johtaja, mutta tähän asti oma urani on todistanut päinvastaista”, hän toteaa.

Iloiset työntekijät tekevät parempaa tulosta

Useat tutkimukset ovat osoittaneet työtyytyväisyyden merkityksen ratkaisevaksi. Aarhusin yliopiston kauppatieteiden professori Kai Kristensen on tutkinut laatujohtamista sen laajassa merkityksessä ja muun muassa sitä, miten yrityksen työntekijät ja asiakkaat saadaan toimimaan optimaalisella tavalla.

“Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö työtyytyväisyyden merkitys olisi ratkaiseva. On todistettu, että työtyytyväisyys ja asiakastyytyväisyys liittyvät läheisesti toisiinsa – mm. sen vuoksi, että tyytyväiset työntekijät ovat lojaalimpia ja saavat aikaan parempia tuloksia”, hän kertoo.

Kai Kristensenin mukaan myös sairauspoissaolojen on useissa tutkimuksissa osoitettu liittyvän työtyytyväisyyteen.

”Mitä paremmin yhteistyö työkaverien kanssa sujuu, sitä vähemmmän sairauspoissaoloja. Sairauspoissaoloilla on myös yhteys johtajan käyttäytymiseen. Jos johtajalla on paljon poissaoloja, myös työntekijällä on paljon poissaoloja”, Kristensen sanoo.

Hän korostaa myönteisen johtamisen tärkeyteen liittyen myös, että johtaja on kulttuurin välittäjä – johtajan oma rooli ja johtajan toimiminen esimerkkinä ovat asioita, joilla on merkitystä.

“Työtyytyväisyyden ja asiakkaiden sekä työtyytyväisyyden ja johtajan oman käytöksen välisestä yhteydestä sekä työtyytyväisyyden ratkaisevasta vaikutuksesta tuloksiin on siis olemassa todisteita”, hän tiivistää.

Johtaja vaikuttaa työntekijöihin

On kuitenkin ilmeistä, etteivät kaikki yritykset ole vielä ymmärtäneet tätä. happy-bosses.com-verkoston perusti Iver Tarp, joka toimi Hinnerupin Skadeservice Danmarkin johtajana aivan viime päiviin asti. Hän luki eräänä aamuna artikkelin, joka oli saada häneltä kahvit väärään kurkkuun: artikkelin mukaan vakavat, varautuneet ja turhautuneet johtajat olivat uskottavampia kuin positiiviset ja iloiset johtajat.

”Kaikki johtajat tietävät, miten paljon he voivat vaikuttaa työntekijöihinsä. Sain idean verkostosta, joka muodostuisi iloisista, myönteisistä ja rakentavista ihmisistä, jotka osaavat kiinnittää huomion siihen, että myönteiset johtajat saavat aikaan työtyytyväisyyttä ja hyvä tuloksia” toteaa Iver Tarp ja lisää, että työtyytyväisyys ja viihtyvyys ovat asioita, joista Tanskassa on paljon osaamista.

”Olen varma siitä, että työtyytyväisyys on kilpailuetu, sillä työtyytyväisyys on hyvää bisnestä”, Tarp toteaa ja korostaa, ettei tarkoita myönteisellä johtajalla henkilöä, joka kävelee ympäriinsä jatkuvasti hymyillen. Myönteisellä johtajalla on vastuullinen, positiivinen asenne johtamiseen ja hän välittää työntekijöistään – mikä osaltaan rakentaa miellyttävää työpaikkaa, jossa luotetaan toisiin työntekijöihin ja johtoon.

”Ehkä meillä pitäisi olla käytössä johtamislupa samalla tavalla kuin aselupa. Sillä johtajat voivat tehdä ihmiset sairaiksi epäluuloisuudellaan, osallistumattomuudellaan ja huonotuulisuudellaan. Monet stressitilanteet ovat itse asiassa huonon johtajuuden tulosta. Siksi uskon iloisiin johtajiin”, hän sanoo.

Työtyytyväisyys ja huippusuoritukset

Frans Ørsted Andersen

– Tehtävät, joiden vaativuus on vähän yläkanttiin, edistävät työntekijöiden työtyytyväisyyttä, kertoo Aarhusin yliopiston lehtori, psykologi Frans Ørsted Andersen.

Frans Ørsted Andersen tutkii työkseen positiivista psykologiaa – mahdollisuuksia, joita ihmisillä on huippusuorituksiin, osallistumiseen ja yhteistyöhön.

On haastavaa löytää täsmälleen oikea vaativuustaso, jolla suoriudumme optimaalisesti, mutta emme kulu loppuun.

Pelkkä myönteisyys ei riitä…

Pelkkä johtajan myönteisyys ei johda siihen, että työntekijät yltävät parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Myönteisyyden on yhdistyttävä resurssiorientoituneeseen johtamistyyliin, jossa johtaja on läsnäoleva, avoin, innostunut ja keskustelee työntekijöiden kanssa.

– Orientoituminen suoritettavaan tehtävään on tärkeä elementti huippusuoritukseen tähdättäessä. Usein stressi työelämässä johtuu siitä, että työntekijällä on vaikeuksia priorisoida ajankäyttöä ja työtehtäviä, koska hänen on päivitettävä Facebook-profiiliaan, lähetettävä tekstiviestejä tai hoidettava sähköpostiasioitaan kesken työtehtävien, ja siksi hän lähtee kotiin tuntien, ettei ole saanut mitään aikaan.

Jos johtaja saa työntekijät keskittymään työtehtäviinsä, se luo työrauhan ja parantaa tuottavuutta ja sitä kautta tuloksia, hän toteaa.

Näe työntekijöiden potentiaali

On tärkeää, ettei työntekijöiden osallistuminen ole vain sen kuuntelemista, mitä työntekijät osaavat ja haluavat, vaan myös heidän potentiaalinsa näkemistä. Sellaisen potentiaalin näkeminen, jota työntekijä ei itse huomaa, voi todellakin muuttaa asioita.